maanantaina, marraskuuta 27, 2006

Mitä minussa on

Pohdiskelin sielunhoitajalleni taipumista ja katkeamista. Hän sanoi: "Päivi sinussa on terve, ja iloitsen siitä kun kuuntelen sinua." Ammatti-ihmisenä hän kohtaa paljon särkyneitä ihmisiä, joten luotan hänen sanaansa.

Tuntuu ihmeelliseltä kuulla se kaikkien niiden vuosien jälkeen, kun olen pitänyt itseäni niin kurjana ja kipeänä. Ehkä olen ollutkin, enemmän tai vähemmän. En tiedä. Mutta iloitsen tästä hetkestä, väsymyksestäni huolimatta!

10 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Moi Pälli, sun pitäis kyllä huilia ja lakata suorittamasta niin hirveesti. Ei maailma tule valmiiksi vaikka puurtaisit kuinka.

Pälli kirjoitti...

Voi Kirsti, tiedän kyllä. Kun osaisit vielä sanoa, mistä kohtaa voin hellittää. Opiskelijatyöntekijän hommasta, josta tykkään? Puhelinhaastattelemisesta, josta saan rahaa elämän pakollisiin tarpeisiin? Opiskeluista, joita teen, jotta minusta ei tulisi ylikyynistynyt erityisnuorisotyöntekijä tai työtön? Vai mistä?

Voinhan sen nyt tässä sanoakin, kun koko päivä on jo muutenkin mennyt perseelleen, että en saanut kandidaatintutkielmaani valmiiksi. Eihän se opintojen kokonaisuutta ajatellen ole iso juttu, kun laitoksella ollaan niin joustavia. Henkisesti se on kova paikka. Tänä syksynä olen tehnyt yhden kolmen opintoviikon tentin, ja toinen on tulossa. Lisäksi menen yhdelle yhden opintoviikon intensiivikurssille, jonka tenttiin menen sitten jos jaksan. En siis ole opiskellut edes sitä kolmen opintoviikon tahtia - jotenka siitä voi sitten tehdä mitä johtopäätöksiä haluaa.

Kanadan reissun aikana meinaan tehdä kaksi esseetä ja lukea yhteen tenttiin. Ei liene liikaa neljälle kuukaudelle?

Kyllä minä siis teoriassa tiedän, mitä pitäisi tehdä.

Anteeksi avautuminen. Tänään ei ole hyvä päivä. :/

Anonyymi kirjoitti...

Niin, missäpä ihminen sitten avautuisi ellei omassa blogissaan. Enhän minä tietenkään voi sanoa mistä sinun pitäisi tinkiä, mutta sinähän uskot Jumalaan, eikö hänen pitäisi auttaa sinua pistämään asiat oikeaan järjestykseen? Oletan, että hän varmasti sen tekee jos maltat sen verran hiljentyä:) Ei voi olla Jumalan tarkoitus, että ihmiset uupuvat työtaakkansa alla, ikeenhän pitäisi olla kevyt kantaa.

Pälli kirjoitti...

"Ei voi olla Jumalan tarkoitus, että ihmiset uupuvat työtaakkansa alla, ikeenhän pitäisi olla kevyt kantaa."

Tätä samaa on sanonut sielunhoitajani. Eihän se toki ole Jumalan tarkoitus. Jumala ei ymmärtääkseni pakota ketään lepäämään, vaikka auttaa toki siinä voi. "Yliluonnollinen" apu saattaisi olla siinä mielessä pahasta, että varmastikin minun olisi tarkoitus oppia asettamaan rajoja ja lepäämään. Jos minut pakotetaan, en ehkää osaa sitä jatkossa omaehtoisesti.

Välillä en vaan yksinkertaisesti osaa sanoa tai päättää, mitä pitäisi tehdä. Yritys ja erehdys ovat kuulemma varmimpia tapoja oppia.

Anonyymi kirjoitti...

"Välillä en vaan yksinkertaisesti osaa sanoa tai päättää, mitä pitäisi tehdä. Yritys ja erehdys ovat kuulemma varmimpia tapoja oppia."

Voi olla että yritys ja erehdys ovat hyviä tapoja. Minä nyt yritin tuossa tarjota ratkaisuksi hiljentymistä Jumalasi edessä.

Anteeksi että puutun asioihin, jotka eivät selvästikään kuulu minulle, mutta nähdäkseni jatkuva opiskelu ei ole ratkaisu kyynistymistä vastaan vaan se, että ihminen on kontaktissa omaan sisäiseen todellisuuteensa, omaan sieluunsa, ja se tapahtuu minun käsittääkseni jonkin muun kuin jatkuvan suorittamisen kautta.

Huoli työttömyydestä on tietysti ymmärrettävä, mutta mitä Jeesus puhuikaan pikkulinnuista ja muista sellaisista joista taivaallinen isä pitää huolen? Pitääkö minun kerettiläinen tosiaankin palauttaa sinut perusasioiden äärelle...

Pälli kirjoitti...

Ehkä sitten niin. Mutta jos luotat Jumalaan noin paljon, miksi kutsut itseäsi kerettiläiseksi?

Anonyymi kirjoitti...

No koska olen ajatuksiltani varsin liberaali, hyväksyn naispapit ja vaikka homopapit, nämä nyt vain hiukan kuluneena esimerkkinä tässä yhteydessä. Ja tiedän, että teikäläisten porukoissa ajatellaan, että liberaalisti asennoituvat ovat aika lailla epäraamatullisia ihmisiä. Epäraamatullisuus taas kuulostaa minusta aika tavalla samalta kuin kerettiläisyys, vaikka on siinä varmaan jokin sävyero:)

Pälli kirjoitti...

En nyt osaa sanoa ihan varmasti tuosta sävyerosta. Saattaa olla myös asiaero...

Sana kerettiläinen johtuu epäilemättä sanasta heresia, siis harhaoppi. Kirkkohistoriasta olen oppinut, että harhaoppisuus merkitsee jonkun Raamatun kohdan tai opin pitämistä liian keskeisenä. Loistava esimerkki tästä on Kylliäinen, jonka harhaoppi ei ole tosin mitään uutta. Johan sitä kirkkoisä Origenes opetti, ollen jopa sitä mieltä, että itse pääpirukin pääsee lopulta taivaaseen.

Ilmeisesti Kylliäinen ja Origenes siis korostavat liikaa Jumalan rakkautta, tai pikemminkin ymmärtävät sen väärin. Mitä rakkautta se on, että annetaan jonkun vahingoittaa toista noin vaan vaatimatta anteeksipyyntöä ja hyvitystä? Armohan on nimenomaan sitä, että saa osakseen jotakin hyvää, mitä ei ansaitse - Jumala kyllä vaati rangaistusta pahoista teoista, mutta kärsi sen itse. Armo on siis rakkauden ja vihan synteesi, jossa molemmat saavat sovituksensa. Jokaiselle sitä pyytävälle armo on siksi ilmaista, mutta Jumalalle se maksoi rakkaimman, mitä hänellä oli.

Ei siis liene kovin armotonta Jumalalta sanoa, että taivaaseen eivät pääse ne, jotka katsovat, että tämmöistä Jumalaa ei ole, tai kiistävät tehneensä yhtään mitään häntä vastaan.

Palataksemme vielä heresiaan, vaatii kyllä aikamoista kielipeliä ja muuta, jotta voisi selittää Raamatusta pois kadotuksesta puhuvat kohdat.

Ovatko sinun ajatuksesi sitten kerettiläisiä - en osaa sanoa. Raamatun vastaisia - epäraamatullisia - nämä mainitsemasi asiat ymmärtääkseni ovat. Homoseksuaalin toimiminen papinvirassa sillä tarkennuksella, että homoseksuaalisuuden harjoittamisesta pidättäytyvä voi mielestäni olla pappi.

Anonyymi kirjoitti...

Tsemppiä Pälli! Täällä kitkutetaan vähän samanlaisessa tilanteessa, itsellä on ongelmana ei-sana suomen kielessä ja kuinka sitä käytetään :-) Töistä kun ei voi jäädä ainakaan, ei oo ainakaan mulla jonoa oven takana maksamassa asuntolainaa... oon tullut siihen tulokseen, että pitäisi sanoa joka aamu sata kertaa että TÄNÄÄN EN OTA LIIKAA HOMMIA ennen kuin lähtee ovesta ulos! tai jotain. mutta koita jaksella, kohtahan on se joulukin...

Anonyymi kirjoitti...

Tänne piti päivittyä teidän kuulumisia. Niitä odotellessa =)
Saara