Uusi tie -lehden (26.10.2006/43) kolumni Valtatiellä
Kursivointi omani. Kommentoijia ja tarkkoja sanamuotoja innokkaat voivat kaivella eduskunnan arkistoista.
Marjo Anttoora, marjo(at)anttoora.fi:
Mistä meitä syytetään?
Kristitty on voittajan puolella, mutta kun eduskunnassa äänestetään eettisistä kysymyksistä, tappio on todennäköinen lopputulos. Niin myös hedelmöityshoitolaista äänestettäessä. Ajattelinkin nyt antaa voittajien äänen kuulua. Millaisina osa kansanedustajistamme näkee sellaiset ihmiset, jotka haluaisivat lasten syntyvän naiselle ja miehelle avioliitossa? Nämä näkemykset on poimittu suoraan eduskunnan pöytäkirjoista ja niitä on muotoiltu vain vähän. Tunnistatko itsesi?
Ensinnäkään et osaa etsiä totuutta asioiden ja ilmiöiden taustalta. Argumentointisi muistuttaa Euroopassa noin 60 vuotta sitten käytettyjä valikointiperusteluita. Vetoat keskustelussa jopa Raamattuun ja haet lähdeviitteitä tuhansien vuosien takaa. Puheesi moraalista ja arvoista ja luojasta kätkevät varsin usein taakseen ylemmyyttä ja pelkoa toisenlaisia perhemuotoja kohtaan. Haluat asettua Jumalan asemaan ja estää lapsen syntymisen toivottuna perheeseen, jonka muodostavat yksi ihminen tai vaikkapa kaksi naista. Et käsitä, että lapsen edun toteutuminen edellyttää sitä, että lapsi syntyy.
Laitat perheitä paremmuusjärjestykseen ja ilmaiset asian näin, ettei osalla jo olemassaolevista lapsista olisi oikeutta elää ja olla olemassa. On loukkaavaa, kun sanot, ettei isättömiä lapsia pitäisi olla. Mielestäsi väärällä menetelmällä alkunsa saaneet ja yksinhuoltajien lapset ovat huonompia suomalaisia. Haluat kieltää toisilta vanhemmuuden ja syyllistää yksinäisiä äitejä. Pidät muita kuin ydinperheitä jotenkin tuomittavina tai vähempiarvoisina. Mitätöit tuhansien ja tuhansien yksinhuoltajaisien ja -äitien työn.
Ajatus lasten hankinnasta ilman edes ohikiitävää heteroparisuhdetta pelottaa ja huolettaa sinua kovasti. Mielestäsi on hedelmöityshoitoja parempi, että lapsi hankitaan satunnaisen vastaantulijan kanssa tai että mennään parisuhteeseen ainoastaan lasten hankinnan takia. Et ymmärrä, että naispareille ja yksinäisille naisille on taattava turvallinen lisääntymistapa, sillä muuten miehen metsästys ja riskit saattavat jatkua monta kuukautta. Asenteidesi vuoksi naiset joutuisivat hankkimaan spermanluovuttajia yöelämästä eikä laadusta olisi tällöin takuita. Epäilen, että haluat näille naisille klamydian ja hivin. Samaa sukupuolta olevien parien suhteen kestäisivät todennäköisesti pidempään ja he olisivat uskollisempia toisilleen, jos korjaisit asenteitasi.
Et ymmärrä, että hedelmöityshoidoilla hankittava lapsi on itse asiassa kaikkein halutuin ja enemmän toivottu kuin niin sanottu "luomulapsi". Hän saa rakastavan, hellän sylin ja kahden naisen osalta kaksi rakastavaa syliä. Luulet, että saman katon alla asuvat isä ja äiti takaavat onnellisen lapsuuden, etkä ymmärrä, että ettei hyvä kasvuympäristö perustu vanhempien määrään, sukupuoleen tai seksuaaliseen suuntautumiseen. Ilmeisesti vain vanhakantainen näkemykseksi sukupuolirooleista saa sinut ajattelemaan, että lapsen identiteetin kehittymisen kannalta on välttämätöntä, että perheessä on sekä mies että nainen, sekä isä että äiti.
Et ymmärrä, että jos lapsella ei ole koskaan isää ollutkaan, ei hän kärsi siitä. Vain isän menetys on traumaattinen kokemus. Isättömyys ei mahdollisesti aiheuttaisi niin paljon ongelmia, jos hyväksyisit avosylin erilaiset perheet. Toisin sanoen isättömyys ei ole ongelma, vaan se, ettet sinä ja kaltaisesi osaa suhtautua isättömyyteen.
Olet negatiivinen, elämänkielteinen, ennakkoluuloinen, syrjivä, ulkokultainen, tekopyhä ja vastustat tasa-arvoa. Lähimmäisenrakkaus on sinusta kaukana.
***
Että ihan Raamattuun jotkut vetoavat. No, sehän on vain heidän pyhä kirjansa. Pitää muista, että tässä yhteiskunnassa saa ajatella mitä haluaa, mutta vakaumuksensa mukaan ei saa toimia.
Sitä lapsen etuahan tässä haetaan. Eihän kukaan nyt lapsia itsekkäistä syistä halua, huhhuh sentään. Ideaaleista on kanssa aivan väärät käsitykset. On se merkillistä, että eivät jo tajua vaieta. Jollekin tulee pian huono olo, jos sanotaan, että jokin asiantila on tavoiteltavampi kuin toinen. Voivoi. Edelleenkään ei saisi unohtaa, että pään sisässä oleva vakaumus ei saa näkyä mitenkään ulos. Varsinkaan ei saa sanoa ääneen, mitä ajattelee.
Kyllä noille suvaitsemattomille jotain pitäisi tehdä, ihan yleisen hyvinvoinnin nimissä. Johan tuommoiset pahansuovat ajatukset ideaaleista ja muista saastuttavat kaikkien elämän. Onhan se suoraan nähtävissä siitä, kun samaa sukupuolta olevien parien suhteet eivät usein kestä. Pahalla silmällä ovat varmaan katsoneet. Varmasti hiviä ja muuta yrittävät saada aikaan.
Sama juttu isättömät lapset. Lopettaisivat jo sen saarnaamisen, kyllä kaikki siitä suttaantuu kun lakaistaan roskat maton alle ja lakataan ajattelemasta ikäviä asioita. Noniin kriitikot, suu suppuun! Me suvaitsevat voimme sillä välin olla äänessä, me osaamme puhua niin, että kaikilla säilyy hyvä mieli. Ottaisivat meistä esimerkkiä!
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
11 kommenttia:
Jotenkin hölmöltä tuntuu että hedelmöityshoitoja annetaan ylipäätään kenellekään kun maailma on pullollaan hylättyjä lapsia! Kiinassa esimerkiksi asustaa varmasti jokunenkin tyttölapsi, jota ei tod kaivata tähän maailmaan. Laittaisin kaikki ihmiset ylipäätään hedelmöityshoidoista adoptiojonoon. (miljoona pointtia tietysti kummankin asian puolesta ja vastaan, mutta kuitenkin...)
Ja adoptiohan onkin niin yksinkertainen asia, että sinne vain jonoon? Adoptio ja biolapsen saaminen eivät vain koskaan tule olemaan sama asia. Kaikista ei ole adoptiovanhemmiksi. Adoptio ei ole kaikille soveltuva vaihtoehto.
Kiinassa itse asiassa adoptioajat ovat nykyisin pitkiä (odotusaika on tainnut tuplaantua viimeisen vuoden aikana, eikä taida olla lyhenemässä), sillä lapsia on yhä enemmän alettu adoptoida maan sisällä, ei enää niin ulkomaille. Ja paljon on myös poikia.
Kannattaa perehtyä siihen adoptioon enemmän, prosessiin, mitä se vaatii jne. Samoin myös hedelmöityshoitoihin.
Viikko sitten Jälkiviisaitten Ritva Santavuori toi tähän hedelmöityshoitolakiin luonnonoikeudellisen näkökulman, itse voisin arvella että sitä voisi nimittää lääketieteelliseksikin.
Kun kukaan yksin tai kaksi naista tai miestä keskenään ei kykene saamaan lapsia, kyseessä ei ole mikään sairaus tai muu epäluonnollinen tila, joten tältä kannalta katsoen hedelmöityshoitojen ulottaminen samaa sukupuolta oleviin pareihin tai yksinäisiin ei ole perusteltua.
Nykyisessä yhteiskunnallisessa tilanteessa on kyse tunnustuksenhakuprojektista. Sateenkaari-ihmiset eivät ole tyytyväisiä, ennen kuin samaa sukupuolta olevilla pareilla on sama asema lain edessä ja yhteiskunnassa kuin heteropareilla. Tässä mielessä kysymys hedelmöityshoitojen aktuaalisesta saamisesta ei siis ole niinkään tärkeä, vaan periaate. Jossain todettiin, että jos oikeus myönnetään yksinäisille ja naispareille, käytännössä asia koskettaa aika harvoja ihmisiä.
elsa, en tarkoittanutkaan että adoptio olisi niin helppo ratkaisu (arvasin ettei pitäisi kirjoittaa mitään ilman kilometrin pituisia perusteluja...) mutta onhan sekin luonnon sorkkimista, jos hedelmöityshoitoja annetaan niille, ketkä lapsia ei luonnollisesti saa (siis myös heteroparit)...
Siis tarkoitin sanoa vaan että yleisesti on vääryys, että maailma ja Suomikin on täynnä "turhia" lapsia, joita tekijänsä eivät hoida eikä kaipaa, ja tapellaan hedelmöityshoidoista kun jokaisella olemassa olevallakin pitäisi olla oikeudet turvalliseen elämään. Mutta eihän se itseä koske niin kauan kuin ne ei-koskaan-rakkautta-saaneet lapset/teinit pysyy siellä nuorisovankilassa eikä tule kadulla vastaan puukottamaan...
Äh, en osaa ilmaista itseäni, unohtakaa :-)
Nämä nettikeskustelut pakkaa olemaan sellaisia, että perustelut venyy kilometreiksi. ;)
Jep, olen samaa mieltä siitä, että en olisi sallimassa hedelmöityshoitoja kellekään, sikäli kuin se vaatii hedelmöitettyjen munasolujen pois heittämistä. Sanokaa miten negatiiviseksi, elämänkielteiseksi tai miksi tahansa, mutta minusta se on elämän halveksimista: valikoidaan se mikä pidetään, ja loppu elämä on turhaa ja joutaa mennä...
Luonnonoikeus on ihmisen keksintö. Samoin ovat ihmisoikeudet. Meidän kannattaa toki tarkkaan arvioida mihin niistä (jos mihinkään) vedota.
Hmm... irrallisena huomautuksena: olen viime aikoina lueskellut Hannah Arendtia. hyvää matskua, kannattaa joskus (vaikka vuosienkin päästä) tutustua, Päivi.
Joonas :) Blogi! Hih :D
Joo, toki luonnonoikeus on vain keksitty sana. Mutta asia, johon se tällä kertaa liittyy, ei muutu muuksi, kutsutaan sitä millä sanalla tahansa.
Tarkoitan: kaksi miestä tai kaksi naista ei voi saada keskenään jälkeläisiä, jos asiaan ei sekaannuta jotenkin. Ei myöskään kukaan yksinään. Lääketieteellisesti voi sanoa, että kyseessä ei ole silloin sairaus, jota tulisi hoitaa.
Arendtia ovat mainostaneet muutkin. Sitten joskus... ;)
Onko ei-suvaitsevaista olla jostakusta esim. sitä mieltä, että tämä on tekopyhä? Tuleeko suvaitsevaisen tykätä aina kaikesta ja kaikista, jotta hän voisi olla suvaitsevainen?
Toisen ajatukset voi suvaita, mutta jos lain tasolla on kaksi vastakkaista näkemystä, joista käytännössä vain toista voidaan soveltaa, ei oikein voida "suvaita" molempia.
Mitä tulee "isättömien lasten" ongelmiin, suurimmat ongelmat eivät välttämättä johdu isättömyydestä vaan siitä, että yksinhuoltajaäidit ovat yleensä niitä köyhimpiä ihmisiä yhteiskunnassamme. He joutuvat asumaan epämääräisemmillä alueilla, he joutuvat ehkä tekemään hyvin paljon töitä elättääkseen perheensä. Mutta on syytä muistaa, että toistaiseksi suurin osa näistä yksinhuoltajista on eronneita tai leskiä. Lapset on siis hankittu liitossa ajatellen, että liitto kestää. Nainen, joka hankkii lapsen yksin, pyrkii todennäköisesti paremmin varmistamaan taloudellisen tilanteensa ynnä muut seikat. Hänhän tietää jo valmiiksi, että toimeen täytyy tulla yksin eikä ajattele, että hänellä on aina kumppani, joka tukee ja auttaa. (Sinänsä tasa-arvon vuoksi yksinäisille miehillekin tulisi tietysti sallia lapsen hankkiminen, mutta siinä on pahat biologiset hankaluudet.)
Hoitoahan kyseinen homma ei ole tietenkään siinä mielessä, että kyse ei ole sairaudesta. Mutta mitä se muuttaa? Helpottaako se lain vastustajia, jos ryhdytään puhumaan keinohedelmöityslaista?
Arawn :)
Osut aivan naulankantaan tuossa suvaitsevaisuus-asissa. Nimittäin minusta on tekopyhää kutsua itseään suvaitsevaksi, ja toista suvaitsemattomaksi, jos kuitenkin tuomitsee toisen ajatukset ja/tai tekemiset.
Koko pointti on siinä, että sana suvaitsevainen ei enää merkitse ihmisille sitä, mitä se ymmärtääkseni alunperin on tarkoittanut: sitä, että ollaan eri mieltä jostakin asiasta, ja sitten annetaan toisen olla erimieltä tuomitsematta häntä. Jotenkin tuntuu, että on unohdettu myös se, että kukaan ei suvaitse mitä tahansa.
Suvaitseva tarkoittaa nykyään (mututuntumalla;) jotakin sellaista kuin hyväksyy seksuaalisten vähemmistöjen pyrkimykset saavuttaa yhteiskunnassa heteropareihin verrattava asema ja tuomitsee kaikki uskonnolliset ja muut ryhmät, jotka tätä missään määrin vastustavat, erityisesti kristilliset ryhmät. Pedofiileja ei tarvitse suvaita (vielä)...
Koskapa sana suvaitsevainen on saanut tällaisen merkityksen, en edes väitä olevani suvaitsevainen.
Tuosta isättömyydestä. Juttelin vastikään sielunhoitajani, kokeneen psykiatrian erikoissairaanhoitajan kanssa tästä hedelmöityshoitolaista. Hän kertoi olleensa suomalaisen psykologi-gurun, Lea Pulkkisen, luennolla. Pulkkinen oli todennut, että ympäri maailmaa pitkällä aikavälillä tehdyt, luotettavimmat tutkimukset puhuvat systemaattisesti isän tärkeyden puolesta.
Lea Pulkkinen on sen verran kova nimi, että luennoi Suomessa enää harvoin. Hän on se nainen, joka on 60-luvulta tähän päivään saakka tehnyt pitkittäistutkimuksia lasten kehityksestä. Eli tuolloin tutkimukseen otettuja lapsia on haastateltu noin viiden, kymmenen vuoden väliajoin, ja näin kerätystä aineistosta on tehty useita tutkimuksia. Jos kurkkaat linkkiä, huomaat, että Pulkkisella on muutamia julkaisuja...
Jos siis todetaan, että lapsi tarvitsee isää, miksi pitäisi saattaa maailmaan lisää lapsia, joilla ei ole isää?
Pulkkisen siteeraamista tuloksista huomataan, että argumentit hedelmöityshoitojen ulottamisesta naispareihin ja yksinäisiin ovat vain tiettyyn rajaan saakka rationaalisia - pohjana ovatkin arvot, eivät tosiasiat. (Täytyyhän eduskunnassa olla edes joitakin sellaisia, jotka tietävät tällaisista tuloksista...) Niinpä on kysyttävä: miksi biologiset vaikeudet saavat olla estämässä miehiä saamasta samaa oikeutta?
Jälkiviisaiden Ville Blåfield toki totesikin, että sehän on asian luonnollinen jatko, ja kauhisteli sitä, kuinka jotkut näyttävät "pelkäävän" asiaa. Käytännön esimerkki, kuinka toisinajattelevia taas suvaittiin.
Sanojen käytöstä. Vaikka olenkin filosofi, en monesti arjessa ole turhan tarkka sanojen käytöstä. Toisaalta on kuitenkin niin, että sanat eivät ole viattomia, etenkään meidän yhteiskunnassamme, jossa pelataan enenevässä määrin mielikuvilla. Muistelenkin, että taannoin todella puhuttiin keinohedelmöityksestä - kummasti sana on muutettu muotoon hedelmöityshoito, joka toki kuulostaa paljon paremmalta, vaikka on käytännössä sama asia.
Siinä olet oikeassa, ettei se minua lohduta, jos sanaa muutetaan. Mutta se voisi kyllä saada edes jonkun ajattelemaan asiaa tarkemmin.
PS Tulen jatkamaan keskustelua blogiisi jossain vaiheessa, kun kandiahdistus hellittää...
Niin, kaipa minä sillä luonnonoikeus kommentilla tarkoitin, että sikäli kuin kyse on mistään edes hieman yleisesti tunnustetusta "luonnonoikeudesta2 sillä viitataan ystäviimme hobbesiin, lockeen yms. perillisiin. Hmm... ehkäpä Hugo Grotius oli kuitenkin modernin ajan ensimmäinen sillä saralla... anyways, minun täytyy nyt kuitenkin olla sitä mieltä, että siitä biologisesta seikasta, että mies ja mies tai nainen ja nainen eivät voi saada lasta keskenään ei voi kovin helposti johtaa minkäänlaista oikeutta. Eräänlainen humelainen giljotiini siis... ts. meidän pitää tuonkaltaisen näkemyksen tueksi saada jokin lisäprinsiippi, kuten "Jumala on säätänyt näin" tai jokin sekulaari vastine (millainen se sitten olisikin), jotta voimme puhua "oikeuksista". Eettisesti voimme toki kukin arvostella melkein mitä huvittaa.
Ja miksi haluan ylipäätään jankuttaa tästä asiasta? Koko hedelmöityshoitokeskustelulle on ollut mitä ominaisinta MOLEMPIEN osapuolien (tai kaikkien osapuolien pikemminkin) täydellinen kyvyttömyys tai haluttomuus ymmärtää vastakkaisten näkökantojen moraalisia ja eettisiä perusteita. Toisaalta omaa positiota on yritetty peittää pukemalla se esimerkiksi kysymykseksi "luonnonoikeudesta" (johtuen siitä seikasta, että halutaan saada tietenkin vastine vastapuolen "oikeuspuheelle"). Vastaavankaltainen toisen puolen esimerkki olisi lienee se, että hedelmöityshoitolain kannattajat esittäisivät oman versionsa "elämän pyhyys"-argumentista (näin muuten aborttikeskusteluissa on useasti asian laita). Tämä on silkkaa retoriikkaa, joka ei ole sinänsä pahasta, mutta estää meitä ymmärtämästä toistemme aitoja mielipiteitä. Suvaitsevaisuudessa ja avoimuudessa lienee kyse ennenkaikkea PYRKIMYKSESTÄ ymmärtää... kukaan ei voi olla kaikkea mieltä, jokaisen täytyy olla jotain mieltä (heh, jotta elämässä olisi mieltä). Kun ollaan ensin tehty parhaamme, niin voitaisiin sitten päivän päätteeksi RATKAISTA asia yhteisesti hyväksytyllä menettelytavalla. Tuntuu, että nykyään hypätään suoraan äänestämiseen...
BTW, vaikkei se välttämättä monia kiinnostakaan, oma kantani ko. hedelmöityshoitolakiin on filosofisen ambivalentti: en voi muuta, kuin moraalisessa mielessä kannattaa, toisaalta minun täytyy sitä eettisistä syistä vastustaa. Ymmärränköhän itsekään koskaan omia puoliani?
Pälli: "Osut aivan naulankantaan tuossa suvaitsevaisuus-asissa. Nimittäin minusta on tekopyhää kutsua itseään suvaitsevaksi, ja toista suvaitsemattomaksi, jos kuitenkin tuomitsee toisen ajatukset ja/tai tekemiset."
En tarkoittanut aivan tuota. Minä ihmettelin, että jos itsellä on mielipide, että joku henkilö X on tekopyhä/suvaitsematon, onko silloin itsekin suvaitsematon?
"Suvaitseva tarkoittaa nykyään (mututuntumalla;) jotakin sellaista kuin hyväksyy seksuaalisten vähemmistöjen pyrkimykset saavuttaa yhteiskunnassa heteropareihin verrattava asema ja tuomitsee kaikki uskonnolliset ja muut ryhmät, jotka tätä missään määrin vastustavat, erityisesti kristilliset ryhmät."
Oletko siis sitä mieltä, että suvaitseva ei saa tuomita MITÄÄN? Jos joku tekisi murhan, saisiko sen tuomita? Tai jos joku olisi sitä mieltä, että juutalaiset ovat julmurisikoja, holokaust oli oikein ja juutalaiset tulee tappaa hitaasti kiduttamalla, suvaitseva ei voisi tuomita kyseistä mielipidettä - vaikka se tulisi esimerkiksi merkittävän julkisuuden henkilön suusta?
"Pulkkinen oli todennut, että ympäri maailmaa pitkällä aikavälillä tehdyt, luotettavimmat tutkimukset puhuvat systemaattisesti isän tärkeyden puolesta."
Isä on varmaan tärkeä, samoin kuin äiti, mutta tuskin ratkaiseva. Itse pitäisi isää/äitiä tärkeämpänä sitä, että lapsi on haluttu ja rakastettu.
Ja minusta on muuten tekopyhää mesota kovasti näiden syntyvien, isättömien lasten Suuresta Kurjuudesta ilman isää, kun jo olemassaolevista isättömistä lapsista KUKAAN ei puhu mitään. Luulis, että oltaisi niistäkin huolissaan, mutta kun sitä huolta ei ilmaista, tyyppi toki olettaa, että huolta ei ole ja jos ei ole huolta "isättömistä lapsista ylipäätään", hedelmöityshoitolain vastustus isättömyys-kortilla näyttää aika kyseenalaiselta.
Lähetä kommentti