Musta lista

Teinpä tällaisen listan... aikani kuluksi. ;)

- pese jääkaappi (, joka on ihan järkyttävässä kunnossa)
- sulata pakastin (sitä ei ole tehty vuoteen)
- paikkaa seinä (välineet olleet lainassa jo puoli vuotta)
- pese ikkunat (ei ole pesty ainakaan meidän tässä asuessa)
- korjaa vaatteet
- ompele verhot (kangas on ostettu viime jouluksi)
- pyyhi keittiön hyllyt
- pese talvivaatteet (siis lapaset ja pipo, jotka täytyy pestä käsin;)
- pese tyynyt
- puhdista seinät (näkisittepä ne sormenjäljet, onneksi ette näe!!!)
- päällystä pipolaatikko (no, tämähän on jo melkein kivaa)
- pese matot (voi TUSKA)
- selvitä opiskelupaperit (...)
-> mapita muistiinpanot
- pese pöytäliina (tää on varmaan helpoin näistä...)
- pese sandaalit (haisee jo)

(- muista elää)

On se merkillistä, että lomaksi kasaa aina tekemättömiä töitä. (Kansanperinnearkisto: aina työtä tekevälle, aina unta makaavalle.) Kun on aikaa... mutta ei jaksamista. Ja sitäpaitsi aina on kiireellisempiä asioita!

Niinkunnyt se tietokoneen metsästys... Miika lähti juuri Giganttiin mukanaan paljon rahaa käteisenä, ja mun tekee pahaa kun ajattelen, että jos ne jotenkin kummasti vain häviää ne rahat... No, ehkäpä kaikki menee hyvin, ja meillä piankin on kone kotona. Uudelle perheenjäsenelle on jo tehty tilaa hankkimalla mappihylly. Aiemmin näet näytön paikalla oli mappirivi, kun läppäri ei vienyt niin paljon tilaa.

Sunnuntaina pääsin toteuttamaan myös pitkäaikaisen haaveeni sinisestä pullosta, joka nyt komeilee mappihyllymme päällä. Tervetuloa moikkaamaan :D

Tämä aarre löytyi Karkun aseman Ruusukahvilasta. Ja siellähän olin sen taannoin mainitsemani leirin ansiosta. Oli hieno leiri, joskin henkisesti rasittava, kun etukäteen en oikein tuntenut ketään, edes sitä lähintä työkaveria. Kekarat, kuten rydeläisemme Pettersson sanoisi, olivat huippuja, kuin myös muut vetäjät ja isot, henki hyvä, ruoka siis aivan mahtavaa, opettaminen haasteellista ja kiehtovaa... Varmaankin aktiivinen läsnäoloni leirillä oli tarpeen, sillä eräs leiriläinen oli kirjoittanut positiivisuuslappuseeni: "tämä leiri ei olisi ollut mitään ilman sinua!". Toinen mainitsemisen arvoinen merkintä oli "cool", minkä varmaankin sain osakseni löytämällä kuolleen lepakon, jota sitten innolla esittelin kaikille. Mikä voisi vedota enemmän 13-15-vuotiaisiin miehenalkuihin? ;) No, kyllä se lepakko minustakin oli aika hieno. Ja söpö, vaikka ette uskoisi.

Nyt riennän kotiin, tarkoituksena käydä jääkaappiin käsiksi apinan raivolla.