Kuvia tulossa sitten, kun saamme niitä Mirkulta - kamera nimittäin jäi kotiin tämän reissun ajaksi. :)
Jos vielä muistat listamme näkemisen ja tekemisen arvoisista asioista täällä, niin IMAX-teatteri oli yksi niistä. IMAX on siis elokuvateatteri, jossa pystytään luomaan jonkinlainen kolmiulotteisuuden tuntu elokuviin, vaikka siellä näytetään tavallisiakin pätkiä.
Tiistaina 20.3. siis suuntasimme kohti Canada Placea, missä yksi IMAX sijaitsee. Matkassa oli kuitenkin mutkia: SFU:lla emme päässeet siihen bussiin, jolla piti lähteä skytrain-asemalle, koska bussi oli aivan täynnä - se vain ajoi pysäkin ohi. Hetken pähkäiltyämme päätimme sitten skytrainin sijaan mennä bussilla 135, jonka päätepysäkki on samainen asema, jolla olimme sopineet tapaavamme Mirkun. Kun tiirasimme bussissa karttaa, meille alkoi jutella tyttö, joka kysyi, olemmeko suomalaisia. Hänen vanhempansa olivat myös, ja hän sanoi olleensa joskus Suomessa ja haluavansa sinne vielä joskus takaisin. Hassu kohtaaminen. :)
Burrardin asemalla etsiskelimme Mirkkua, joka hetken kuluttua löytyikin. Kirsikankukkien alla kävelimme romantillisesti Wendys´iin, jossa nautimme kevyet salaatit ja raskaat jälkiruuat, tosin Tim Hortons -kahvilan puolelta.
Iltapäivän auringossa kylpevä Canada Place oli upea näky. Se on siis eräänlainen konferenssikeskus, jonka yhteyteen IMAX on sitten syystä tahi toisesta rakennettu.
Lippuluukulla kävi ilmi, että Mystic India, jota olimme tulleet katsomaan, ei ollutkaan 3D-elokuva. Hätä ei ollut kuitenkaan tämännäköinen, sillä saimme sitten muutaman dollarin lisähintaan katsoa kaksi elokuvaa, ensin Mystic India ja sitten Lions 3D - Roar of the Kalahari. Ensimmäinen oli värikylläinen tarina joogi-pojasta, joka paljain jaloin ja ilman omaisuutta käveli tuhansia kilometrejä ja viipyi monta vuotta vuoristossa päätyen lopulta erään hengellisen yhteisön johtajaksi. Jälkimmäinen raina kertoi Kalaharin aavikon kuumuudessa elävästä vanhasta leijonakuninkaasta, jonka vesilammikon äärellä sijaitsevaa valtakuntaa nuorempi uros tulee havittelemaan.
Itse teatteri ei ollut kovin suuri, mutta valkokangas oli kyllä mittava. 3D-efekti saatiin aikaan erityisillä silmälaseilla. Ilman niitä elokuva näytti lähinnä tärähtäneeltä valokuvalta. Leijonien saalistus ja antilooppien juoksu oli ihan mielenkiintoista katseltavaa, mutta kolmiulotteisuus ei ollut niin häkellyttävää kuin olin etukäteen kuvitellut. Spekuloimme jälkeenpäin, että olisiko kannattanut odottaa pian tulossa olevaa dinosaurusleffaa - Tyrannosaurus Rex saattaisi vaikuttaa elävämmältä kuin niin tutut jellonat, ehkä.
Noo, ainakin on nähty. :) Ja toki jos joskus on tilaisuus, niin kannattaa kokeilla!
Mirkun kirjoituksessa on kuviakin, esimerkiksi niistä legendaarisista 3D-laseista. :)
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti