Eli kuinka elämä alkoi uudestaan :)
Tämä tapahtui lauantaina 6.1.2007.
***
Kun kauan, kauan sitten saimme tietää, että olemme todella lähdössä Kanadaan, äiti totesi, että Joensuun Jukkahan taitaa olla samassa kaupungissa suomalaisen seurakunnan pappina. Jukka on näet Himangalta kotoisin. Niinpä lähettelin Jukalle sähköpostia jo viime kesänä, ja kerroin että olemme tulossa tänne. Jukka toivotteli tervetulleeksi, ja lupasi autella missä voi. Nyt, kun meillä oli asunto, mutta ei yhtäkään huonekalua, hänen apunsa tuli todelliseen tarpeeseen...
Lauantai-aamuna Jukka tuli hakemaan meitä, ja teimme aikamoisen kierroksen kirkolla, kaupoilla, pankissa, kirpputorilla ja lopulta Jukan kotona. Jo alkoi aurinko paistaa taas risukasaankin. :) Pelkästään Jukan olemus toi hyvälle mielelle. "Haluatteko kyytiä?", Jukka totesi ja naurahti leppoisasti, nosti aurinkolasit silmiltään ja tervehti meitä.
Aluksi suunnattiin kirkolle, missä tapasimme Marskan, puolipäiväisen kanslistin. Jukan tila-autoon kannettiin astioita ja taloustarvikkeita, sitten käytiin kaupassa - Coquitlamin Real Canadian Superstoressa tietysti ;) - ostamassa muun muassa siivuosvälineitä ja ruokaa sekä piipahdettiin pankissa vaihtamassa rahaa. Kirpputorilta haettiin lamppu makuuhuoneeseen, ja jatkettiin matkaa Jukan kotiin. Joensuulla tapasimme Jukan tyttären Eleonoran, hänen sulhasensa Joshuan ja Jukan vaimon Annelin. Anneli ja Eleonora etsivät meille lakanoita ja pyyhkeitä sillä välin kun Jukka ja Joshua kantoivat autoon vuodesohvan.
Sunnuntaina olimme mukana sekä englannin- että suomenkielisessä jumalanpalveluksessa. Jukka esitteli meidät koko seurakunnalle, ja ihmiset tulivat kilvan toivottamaan tervetulleeksi ja tarjoamaan apua: kuka leivänpaahdinta, tv:tä, ruokaa, huonekaluja, vaatteita... Messun jälkeen meidät kutsuttiin Saarisille, Merille ja Jussille kylään, mistä sieltäkin saimme laatikkokaupalla tavaraa ja ruokaa mukaamme.
Tällaista vieraanvaraisuutta, ystävällisyyttä ja avuliaisuutta en ole koskaan aiemmin kokenut. Aivan ihmeellisellä tavalla olemme saaneet kaiken mitä olemme tarvinneet: kotimme on dvd-soitinta ja kirjahyllyjä lukuunottamatta yhtä hyvin varusteltu kuin kotisuomessa, ja sitä emme todella osanneet odottaa!
Kiitos kaikille Emmauksen ihmisille! You are great! :)
perjantaina, helmikuuta 09, 2007
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti