Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Tässä seison enkä muuta voi.
"Vaarallista rakastaa, vaikea unohtaa. Voi suru parkaa, tunnetta arkaa sydämessäni kuljetan. Olen rakkaudesta niin kipeä, syvä suru ja viha niin väkevä. Raju riemu ja sydämeni sulana, pyydän säilytä elämä. - - - Vaarallista tahtoa, pelkäänkin pahinta. Toivoni annan, ristille kannan, Herra armahda, armahda,"
kipuili Kari Haapala.
Lisää aikojen kuluessa, kuin simpukkaan kasvaisi helmiäistä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti