Canadian Way

Kun eräs työkaverimme kuuli, että olemme lähdössä Kanadaan, hän sanoi: "Miksi te sinne meette, sehän on vain kuin isokokoinen Suomi!?" Mutta mikä kaikki voikaan olla toisin kahdessa päällisin puolin kovin samanlaisessa länsimaassa?

Tämä sivu on omistettu Terolle! :)


KOTONA

• Opasteet ovat turhuutta - Kun ensimmäisen kerran koetimme löytää tämän uuden kotimme, aikaa meni varmasti puoli tuntia. Louis Riel House on pitkä rakennus, ja osa sen kerroksista on maan alla. Lisäksi se on rakennettu pituussuunnassa rinteeseen, joten eri hisseissa esimerkiksi kerros kolme voi olla maan pinnalla tai sitten maan alla. Ulko-ovien luona ei ole mitään opasteita siitä, mitkä asunnot minkäkin oven takaa löytyy. Ja miksi olisikaan, kun pitkät käytävät kulkevat talon päästä päähän? Uusi ummikko ei vain voi tietää, mitä ovea lähtisi kokeilemaan. Lisäksi moinen kerrosten olemuksen salamyhkäisyys aiheutti päänvaivaa. Meille ei myöskään annettu asuntotoimistossa minkäänlaista opastusta mistään: säännöistä, pesutuvan sijainnista, ... No, netistähän se kaikki löytyy, mutta emme tajunneet katsoa. Viimeisin hauskuus oli säilytysvaraston etsintä. Meidän asunnon numerolla ei löytynyt yhtään kopperoa, ja kysyttäessä sitten toimistosta kerrottiin, että varastojen ja asuntojen numerot eivät vastaa toisiaan, ja että varastotilaa pitää erikseen anoa...
• Liesi - se on ISO. Levyt muistuttavat hyttysrullia, ja niiden alla on folio, jonka alla on...? Se on ikävää, kun ruokaa valahtaa foliolle, ja sitä on äärimmäisen hankala saada sieltä pois. Uunin asteluvut ovat erilaiset, onko se sitten Fahrenheit-asteikko? Onneksi meidän uunissa on muuntotaulukko ;)
• Uunipelti - kooltaan 8" x 8".
• Kuppi (cup) - on paikallinen mittayksikkö, 250 ml.
• Kuivauskaappi, mikä se on? - Täällä ei sellaisia tunneta. Kaupoissa näkee kyllä astioiden kuivattamiseen tarkoitettuja telineitä, mutta me päätimme tyytyä astiapyyhkeeseen. ;)
• Tiskialtaan tulppa - fiksuin vekotin sitten Pelle Pelottoman aikojen: tulppa on yhtä aikaa siivilä. Jos painat ensimmäiseen naksaukseen, se toimii siivilänä, alas asti painettuna korkkina. Miten kätevää! Kymmenen pistettä ja papukaijamerkki! :)
  
• Vesihanat - Täällä ollaan Suomen mittapuulla "vanhanaikaisia", sillä valtaosassa hanoista on käännettävät nupit, taikka sitten nupin sijaan on pitkänomainen kahva, jota tosin myös käännetään. Pastori-Jukan kotona oli ovaalinmuotoinen hana, jota en osannut avata ollenkaan. Kävi ilmi että sitä olisi pitänyt vetää itseen päin, ainoa liikesuunta, jota en hoksannut kokeilla! Niin - kylmä ja kuuma vesi tulevat siis erikseen...
• Suihkut - täällä ovat inhokkejani. Suihku on kiinnitetty korkealle seinään, ja sitä ei saa sieltä alas. Pesemiseen on pitänyt opetella aivan eri käytännöt, erityisesti hiusten peseminen on hirvittävän vaivalloista. Lisäksi on tietysti mahdotonta pestä pelkästään hiuksia, ja lähes mahdotonta ottaa suihkua niin, että pää ei kastu... :(
• Tangot - ovat oivia telineitä pyyhkeille, ainakin täkäläisistä kylpyhuoneista päätellen.
• Vessapaperi - Se on ohuen ohutta ja pehmeää. Rulla loppuu alta aikayksikön.
  
• WC-istuin - on matalampaa mallia kuin Suomessa ja puolillaan (!!!) vettä. Huuhtelu tapahtuu yleensä painamalla pientä kahvaa vesisäiliön edestäkatsoen vasemmalla sivulla.
• Vessan lukko - on ainakin meillä nupin keskellä oleva nappi, joka pitää painaa sisään, kun oven haluaa lukita. Ovia aukeaa sitten normaalisti nupista, siis ovenkahvasta, vääntämällä. ;)
  
• Ovenkahvat - ovat nuppeja, enimmäkseen - sisäpuolella ovea saattaa olla myös tanko, jota painetaan alaspäin. Ulko-ovessa puolestaan voi olla ihan rehellinen kahva, jonka yläpuolella on pieni vipu, jota painamalla ja kahvasta vetämällä oven saa auki.
• Vaatekaappien ovet - ovat eräänlaisia kaksiosaisia liukuovia, joissa on kaksi ovea on liitetty toisiinsa keskeltä saranoilla. Vetämällä nupista ovi avautuu, liukuu syrjään. Todella kätevää ja kaunista!
  
• Lamput on, lamppujen paikkaa ei - Kun tulimme tähän asuntoon, eteisessä, vessassa, keittiössä ja olohuoneessa oli lamput, makuuhuoneessa ei, eikä siellä sitten ole sokeripalojakaan. Vain koukut katossa, sähköjen vetäminen on asukkaan tehtävä!
• Pistorasiat - muistuttavat kasvoja: kolme reikää, kaksi samalla tasalla kuin silmät, yksi alempana kuten suu. Vertaa suomalaiseen puhelimen pistorasiaan!
• Verkkovirta - Sen jännite on täällä erilainen kuin Suomessa, ja siksi hankimme muuntajan. Onnistuin käräyttämään sen - muuntajan teho ei riittänyt 360 watin ilmakihartimelle! Se oli sitten elämäni ensimmäinen ja viimeinen kerta kun jätän käyttöohjeet lukematta. Maksoi vaivaiset 50€. Pelottavaakin se oli, kun muuntaja alkoi savuta...
• Tulitikut - Kuinka kaipaankaan rasioita, joissa on kunnon raapaisupinnat! Emme ole löytäneet sellaisia mistään. Meillä on pahvikotelossa siihen kiinnitettyjä tikkuja, jotka raapaistaan laittamalle tikku raapaisupinnalle, taittamalla kansi raapaisupinnan päälle, puristamalla tikkua sen avulla pintaa vasten - ja sitten vetäisemällä! Yyy.
  
• TV - Meillä näkyy vaatimattomat 70 kaapeli-tv-kanavaa, ja sitten olisi vielä maksulliset kanavat erikseen. Kuten eräs suomalainen vaihtari aika hyvin tiivisti, paljon kanavia, mutta ei mitään katsottavaa. Paitsi C.S.I.:n eri versiot, joita tuntuu tulevan eri kanavilta sellaisella frekvenssillä, että avaatpa television mihin aikaan tahansa, melkein puolen tunnin sisään tulee joku C.S.I. Mikäpäs siinä. Elokuvakanavilla tulisi hyviä leffoja, mutta ne eivät meillä näy. :( - Kuuluttajia ei ole, ja mainokset tulevat yllättäen. Matlock on ainoa ohjelma, jossa ennen mainosta ruutuun ilmestyy... Matlockin hymyilevä naama. :)
  
• Liukuikkunat ja -ovet -Totta tosiaan, meidän kerroksen asukkaiden yhteisen parvekkeenkin ovi on liukuovi, eikä siinä näytä olevan lukkoa lainkaan.
• Hyttysverkko vakiona - Kotimme kummassakin seinän kokoisessa ikkunassa on sen kolmasosan kokoinen tuuletusikkuna, jonka edessä on niin ikään liukuva hyttysverkko. Loistava idea, tämmöiset Suomeenkin!
  
• Omakotitalot ja rakentaminen - ovat myös toista luokkaa kuin Suomessa. Monet talot näyttävät melkeinpä linnoilta. Minkäänlainen kaavoitus ei säätele talon ulkomuotoa, kuten Suomessa. Sisällä olemme käyneet kahdessa talossa, joista kummastakin löytyi jenkkityylinen ihanuus - kokolattiamatto, tosin yhdistettynä kaakelilattiaan! Voiko suurempaa kontrastia enää olla? Jääkylmä kaakeli vaihtuu ihanan pehmoiseen, lämpöiseen ja vaikeasti puhtaana pidettävään nukkaan... Lämmöstä puheen ollen, tiivisteistä ei ole täällä luultavasti kuultu puhuttavankaan. Tarvetta ei kai ole ollut?
  

KAUPASSA

• Pakkauskoot - Täällä ei paljon sinkkuja ajatella. Ostimme tässä eräänäkin päivänä 2,4 kg jauhelihaa, 1,2 kg kanaa... toki pienempiäkin pakkauksia, kuten jopa puolen kilon vastaavia, on tarjolla, mutta ne ovat kalliimpia. Meillä on myös 2 kg riisiä ja ranskanperunoita sekä 1kg makaronia, saa nähdä ehdimmekö syödä läheskään kaikkea...
• Taatusti tuoretta! - Eräässä vakikaupassamme, Real Canadian Superstoressa Metrotownin ostoskeskuksessa on akvaario, jossa uiskenteli muiden muassa jokin todella iso kala. Toisessa akvaariossa oli rapuja...
• Ravintosisältötaulukot - Niitä meille ylpeänä esiteltiin eräässä yliopiston infossa, aivan kuin muualla maailmassa ei sellaisia olisi. Mutta eräs asia eroaa ainakin Suomen vastaaviin verrattuna: täällä taulukot kertovat paljonko ravintoaineita on esimerkiksi yhdessä kupillisessa maitoa, eikä sataa grammaa kohti... joitakin harvoja poikkeuksia lukuunottamatta. Lisäksi taulukko kertoo, kuinka monta prosenttia päivän tarpeesta tuote sisältää esimerkiksi kalsiumia. Huomattavasti havainnollisempaa kuin suomalaisessa systeemissä - ottakaa mallia!
  
• "Multiply your savings - buy 2-3-4-5-6 products!" - Ihan totta. Melkein kaikkea kannattaa ostaa enemmän kuin yksi kappale, ellei ole aivan varma, ettei sitä kuitenkaan tule syötyä tai käytettyä.
• Vero - Täällä arvonlisä?vero ei sisälly hintaan, vaan pitää itse osata laskea se noin 13% tuotteen hintaan lisää... todella ärsyttävää!
  
• Kauppojen kassat - saattavat hölpötellä ihmisten kanssa kaikki päivän kuulumiset, eikä kukaan ole moksiskaan. Ei siis ole samanlaista paniikkia kuin Suomessa kassalla...
• Real Canadian Superstore - on varmasti suurin "ruokakauppa", jossa olen ikinä käynyt. Huhhuh. Kauppareissulla menee tuntikaupalla aikaa, vaikka toki vakikauppamme alkavat jo olla tuttuja.. Mutta silti. Tavaraa on hyllymetreittäin... myös vaatetta ja kaikkea taloustavaraa, eikä vaan ruokaa.
  
• Farmers´ Market - Täällä ei kasviksia ja hedelmiä kuulemma kannata ostaa supermarketista, vaan eräänlaisesta suoramyynnistä, jossa viljelijät myyvät tuotteitaan. Siis erillisestä kotoisen pienestä kaupasta, jossa sitten myydään vain vihanneksia ja hedelmiä, joissakin saattaa olla myös maitoa, suolapähkinöitä ja muuta vastaavaa.
• Ostosten tekeminen ylipäätään - on erilaista kuin Suomessa. Lougheedissa, joka on meidän lähin ostari, käydään yleensä hakemassa hedelmät ja vastaavat, sekä joskus Wal-Martissa, paikallisessa Halpahallissa, ja London Drugsissa ostamassa kaakaota tai näkkileipää tai muuta vastaavaa "kuivamuonaa". Lougheedissa on myös suomalaisen S-marketin tyyppinen Safeway, mutta se on kuulemma kallis. Ei olla ostettu sieltä kuin jäätelöä (4 kg:n pakkaus), muualta ei löydetty. Muuten shoppaillaan Metrotownissa. Lougheedin kestää bussilla ja Sky Trainilla vain vartin, Metrotowniin menee bussilla puoli tuntia... Kauppareissut ovat siis ihan eri luokkaa kuin Suomessa, mutta ei kaupassa sitten käydäkään kuin maksimissaan kaksi kertaa viikossa. Selkä vaan meinaa tulla kipeäksi moisesta kantamisesta!
  

ULKOSALLA

• Vuoret - Tarvitseeko tätä edes mainita??? Tosin minulla meni kaksi viikkoa aikaa havaita, että meidän seitsemännen kerroksen kotimme ikkunasta näkyvät vuoret... Liekö ollut niin harmaata ja pilvistä, etten huomannut, enkö vain katsonut ulos taikka siihen suuntaan, en tiedä. Mutta ne ovat upeat!
• Ilmasto - Ensimmäisen lumisen viikon jälkeen lämpötilat ovat vaihdelleet nollan ja plus kymmenen asteen välillä. Ja joka päivä sataa, sataa, sataa... Välillä ollaan pilvessä näin korkealla. Sitten miettikää tätä: ihmiset hiipparoivat täällä sortseissa ja t-paidassa - no yleensä vain lenkkeilijät, mutta olen nähnyt joidenkin pitävän vain vähän alle polven ulottuvia housuja kun lämpömittari näytti +2 astetta. Hrrrr. Voitte vain kuvitella miten minua tuijotetaan, kun tallustelen ympäriinsä päälläni kevyttoppataki, pipo päässä ja hanskat kädessä. Unohtamatta tietenkään järeitä vaelluskenkiäni - täkäläiset naisihmiset kun sateesta huolimatta pitävät siroja balleriinoja tai vaikka pistokkaita! Alusta asti meille on mainostettu, että kohta kukkivat ensimmäiset krookukset. Eipä ole vielä näkynyt. ;)
• Snow Day - Olimme varautuneet siihen, että lunta ei nähdä ennen kuin seuraavana talvena. Mutta katsos vain, sitähän tuli heti ensimmäisenä aamuna, kun olimme täällä. Ja mitkä seuraukset siitä olivatkaan! Iltapäivästä yliopisto meni kiinni ja bussiliikenne lakkasi, koska bussit eivät päässeet kesärenkaillaan kipuamaan Burnabyn vuoren päälle, missä yliopisto sijaitsee...

LIIKKEELLÄ

• Ulkona syöminen - on täällä jokin juttu myöskin, vaikea näin suomalaisen ymmärtää... :) Ja edelliseen kohtaan viitaten, täkäläisen opiskelijaruokalan ruoka ei tehnyt meihin vaikutusta: hampurilaisaterioita lähinnä, oli sitten jotain grillattua rasvaista kanaa, ja keittoja, joilla ei jaksa, ja salaatit olivat niin pieniä, ettei puhettakaan. Ja hinta: noin 7$ annos! Päätimme siis tehdä ruuat itse... Olemme silti ehtineet testaamaan jo mainitun Starbucksin, KFC:n, Subwayn tyyppisen Quiznos-nimisen paikan, Dairy Queen jäätelöbaarin sekä pretzelit ja thaimaalaisen pikaruuan.
• Juomaraha eli tippi - Sitä pitäisi antaa 10-15% sellaisissa paikoissa, joissa saa palvelua, kuten pöytiin tarjoilun taikka parturissa hiustenleikkuun.
• Bussiliput vain tasarahalla - juuri näin. Yhden vyöhykkeen lippu yksittäin ostettuna maksaa $2,25. Kuskin valvovien silmien alla on automaatti, johon kolikot pitää tiputtaa, ja hetken raksutettuaan masiina sylkee palautteena lipun, jonka vaihtoaika on ruhtinaalliset 90 minuuttia. Onneksi kymmenen lipun vihkosen saa hintaan 18$ ja onneksi ei tarvitse paljon liikkua julkisilla!
  
• Miksi aina pitäisi painaa nappia? - Bussin saa pysähtymään myös vetämällä vaijerista, joka kulkee ikkunan yläpuolella... ;)
  
• Bussikuskit - Sama juttu kuin kaupan kassojen kanssa. Mielettömän rentoa porukkaa, eikä niillä vaikuta koskaan olevan kiire. Suomalaiset bussikuskit pitäisi tuoda tänne excursiolle seurailemaan täkäläistä meininkiä. Piia-Maria kertoi, että kerran kuski oli pysäyttänyt bussin viideksi minuutiksi ja käynyt hakemassa Star Bucksista kahvit! - Ja silti bussit ovat ajoissa.

YLEENSÄKIN

• Elämisen ja olemisen mentaliteetti - Niin kuin on jo tullut ilmi, elämä on jotenkin leppoisemman oloista täällä. Ihmiset ovat todella ystävällisiä, mutta heihin on kuulemma vaikea tutustua ihan todella. Ensimmäinen pitää taatusti paikkansa, jälkimmäisestä en osaa vielä sanoa. Lisäksi luonteenomaista ainakin Vancouverille on erilaisten etnisten ryhmien suuri määrä. Tuntuu, että valtaosa naapureistamme on aasialaista juurta. :)
  
• Terveellinen elämäntapa - on jokin juttu nimenomaan Vancouverissa, sitä toitotettiin meille yliopiston orientaatiossakin, ja kehotettiin ottamaan vaarin mahdollisuudesta muuttaa elintavat terveellisemmiksi. ;) Tosin ainakin terveellinen ruokavalio ymmärretään ainakin siinä suhteessa eri tavalla, että ravintoainetaulukkojen mukaan rasvaa saa syödä noin kymmenkertaisen määrän verrattuna siihen, mitä olen Suomessa oppinut. ?
• Maa, jossa kaikki on astetta suurempaa - Kuten yllä on jo käynyt selväksi, siltä se tuntuu. Kaupat, ostoskeskukset, pakkauskoot, ostoskärryt, autot (täällä on paljon pick up -tyyppisiä autoja ja farmareita), kodinkoneet... Miikan mentori Paula sanoi meidän asunnostamme, että onpa pieni - ja tämä on ainakin yhtä suuri kuin Nousukadun koti, joka oli 44 neliötä. Paula olikin ihmeissään, kun kerroimme että monet pariskunnat asuvat tämän kokoisissa asunnoissa Suomessa, ihan vapaaehtoisesti. :)

Näitä ilmestynee lisää sitä mukaa, kun niitä tulee vastaan... ennemmin tai myöhemmin :)