Tällaista tapahtui 28.-30.1.2007...
***
Kohta kaksi viikkoa sitten sunnuntai-iltana meillä oli naapurin Jukka ja Noora kylässä.
Noorahan on täällä kanssa vaihtarina Jyväskylästä. Syöpöteltiin ja katottiin telkkaria, Miika ja Jukka säätivät jotain koneella. Loppuillasta mahaa alkoi nipistellä ihan aavistuksen verran, mutta ajattelin, että pikkujuttu ja on varmaan aamulla jo unohtunut. Väärin!Aamulla heräsin viiden aikaan mahakipuun, alavatsan tasaiseen jomotukseen, joka, vaikkakaan ei ollut hirvittävän voimakasta, esti kuitenkin nukkumasta. Samaa rataa jatkui puolillepäivin. En pystynyt syömään mitään, ja juominenkin jäi liian vähälle. Sitten kipu vähitellen lakkasi, ja join vähän appelsiinimehua ja söin muutaman viinirypäleen, mikä oli virhe: kipu alkoi uudestaan.
Minulla oli myös kuumetta, ja pariin kertaan kipu ja kuume tulivat ja menivät. Nukuin melkein koko päivän, enkä jaksanut nousta edes juomaan, vaikka Miika toi vesikannun vuoteen viereen. Neljän aikoihin Miika soitti Emmauskirkon pastorin Jukan vaimolle Annelille, joka on sairaanhoitaja koulutukseltaan. Anneli kyseli puolen tunnin ajan kaikenlaista, ja tuli lopulta Jukan kanssa käymään. Pitkän jahkaamisen jälkeen päätettiin läkseä läheiselle walk-in-klinikalle.
Sieltä meidät kuitenkin ohjattiin suoraan sairaalaan, sillä tämäntyyppisissä mahakiputapauksissa lääkäri olisi lähettänyt meidät kuulemma sinne joka tapauksessa. Sairaala rahasti minulta 400$ ja sen jälkeen saimme odotella muistaakseni noin neljä tuntia, että pääsimme lääkärin puheille. Lääkäri kyseli samat kysymykset kuin Anneli, paineli mahaani, josta kipu oli (ikävä kyllä?) siihen mennessä hävinnyt ja määräsi rutiinitestit - verikokeet, virtsakokeet, verenpaine, kuume.. - sekä pisti minut tiputukseen nestehukan vuoksi. Lääkäri totesi, että käy katsomassa minua parin tunnin päästä uudestaan, ja jos kipu ei ole palannut, pääsen kotiin.
Kaiken sen tuskallisen odottamisen jälkeen oli taivaallista päästä makuuasentoon. Lääkäri ja hoitajat olivat ystävällisiä ja taitavia. Verikokeet ja tipanlaitot eivät tuntuneet juuri lainkaan. Anneli lähti kotiin, minä nukuin pari tuntia ja Jukka tuli noutamaan sen jälkeen minut klinikalta.
Mystinen mahakipu ei enää ole palannut, mutta melkein viikon ajan mahassa oli outo olo. Ensimmäisenä päivänä sairaalareissun jälkeen en pystynyt syömään kuin pari kulhollista lihalientä ja muutamia leipiä koko päivänä - ja silti tuntui siltä, kuin olisi ollut orgioissa mukana. Siitä on sitten vähitellen tultu tähän normaaliolotilaan.
Annelin loppukaneetti oli, että jotain outoa tässä nyt on, ja että kun palaat Suomeen, mene tutkituttamaan itsesi.
***
Miikalla taas oli korvatulehdus. Yliopiston lääkäri määräsi tipat, käynti maksoi 70$ ja lääkkeet päälle, en muista paljonko. Mutta vakuutusyhtiö oli nopea, ja saimme jo rahat takaisin. :)
1 kommentti:
Juupajuu, niin se finglishi alkaa vääntyä minultakin ;D
Lähetä kommentti